Suomen yhtenäisyys koetuksella

Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlitaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Kansan yhtenäisyys on ollut pahasti koetuksella viime aikoina. Merkittävinä tekijöinä yhtenäisyyden heikentymiseen ovat nationalismin nousu ja siihen liittyvät suvaitsevaisuuskiistat sekä taloudellinen eriarvoisuus. Tässä kirjoituksessa pohdin syitä näiden ongelmien kärjistymiselle. 

Suomessa on paljon nyky-yhteiskuntaan tyytymättömiä ihmisiä. Tyytymättömyys ei sinänsä ole ongelma, jos tyytymättömät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan oman asemansa parantamiseen. Usein näin ei kuitenkaan ole, jolloin tyytymättömät ovat alttiita populistisella vaikuttamiselle. Populismin seurauksena tyytymättömyys kanavoituu täysin eri asiaan, kuin mistä se on alkuperäisesti lähtöisin. Tilannetta pahentaa entisestää yhteiskunnan "kerman" vakuuttelu, kuinka hyvä ja oikeudenmukainen maa Suomi on. Ainoa asia millä on merkitystä tyytymättömille ihmisille on heidän kokemukset ja niihin eivät "tilastokikkailut" auta. Tyytymättömien ihmisten aiheuttaman yhteiskunnallisen paineen vuoksi useat kokevat, että meidän tulisi ensi sijassa auttaa oman maan kansalaisia. Tällöin maahanmuuttajien auttaminen ja kehitysyhteistyö on aina toissijaista. Nykyisessä verkottuneessa yhteiskunnassa solidaarisuudessa ei voida poimia rusinoita pullasta vaan meidän tulee yhtälailla auttaa oman maan kansalaisia kuin maahanmuuttajia sekä köyhien maiden kansalaisia.

Historiassa on paljon esimerkkejä, kuinka paljon kansan yhtenäisyys on vaikuttanut maan yhteiskunnalliseen vakauteen sekä sitä kautta myös valtion puolustuskykyyn. Ei pidä olettaa yhteiskunnallisen vakauden olevan jokin itsestäänselvyys. On monia esimerkkejä, joissa yhteiskunnallinen vakaus on heikentynyt erittäin nopeasti taloudellisen tai muun vakauteen liittyvän seikan ansiosta.

Yhtenäisyyden kannalta haastava tekijä monien heikko sietokyky erilaisuutta kohtaan. Nationalistit kokevat yhtenäisyyden vaativan kulttuurillista ja etnistä yhtenäisyyttä. Monen tutkijan näkemyksen mukaan Suomen kulttuurinen homogeenisyys on myytti. Todellinen kansan yhtenäisyys lähtee hengellisestä yhtenäisyydestä, jossa kohdellaan muita samalla tavalla kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Valitettavasti monet ajattelevat yhtenäisyyden vaativan kulttuurista ja etnistä yhtenäisyyttä. Siksi nämä ihmiset kokevat maahanmuuttajat uhkana, jotka ovat tulleet rikkomaan meidän yhtenäistä kansaa. Näiden ihmisten suvaitsevaisuuteen käännyttäminen ei tule olemaan helppoa. Tulevaisuudessa monikulttuurisuus on ainoa vaihtoehto pitää Suomi hyvinvointivaltiona. Näin ollen tulevaisuudessa etnisen suvaitsevaisuuden kannattajien ja vastustajien väliset kiistat tulevat aiheuttamaan erittäin suuria uhkia yhteiskuntarauhalle, jos ongelmaan ei tartuta ajoissa.

Toinen merkittävin tekijä yhteiskunnallisen vakauden takaajana on eriarvoistumisen kasvu. Suomessa käytävä eriarvoistumiskeskustelu keskittyy suurimmaksi osaksi tuloeroista väittelyyn. Paljon merkittävämpää olisi pohtia köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten määrän muutoksia sekä heidän asemansa (taloudellinen ja oikeudellinen) parantamista.

Merkittävä haaste heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa on ihmisten käsitys vapaamatkustajaongelman yleisyydestä. Monet hyvätuloiset ihmiset eivät voi sietää ajatusta, että joku voisi ansaita elantonsa tekemättä mitään. Hyvinvointivaltion perustehtäviin kuuluu taata jokaiselle riittävä toimeentulo elämiseen. Vapaamatkustajaongelmaa ei voida näin ollen oikein mitenkään hyvinvointivaltiossa estää. Tärkeämpää olisikin keskittyä siihen, miten kannustetaan ja mahdollistetaan ihmisten osallistuminen yhteiskunnan kehittämiseen myös normaalin palkkatyön ulkopuolella. Tässä yhtenä keinona on järjestöissä tapahtuman vapaaehtoistyön tukeminen. Järjestöissä tehdään paljon yhteiskunnallisesti merkittävää työtä myös ilman palkkaa. Vapaaehtoistyö ei pitäisi kuitenkaan tarkoittaa ilmaistyötä vaan ihmisille pitää taata toimeentulo myös vapaaehtoistyössä. Tulevaisuudessa työelämä tulee muuttumaan merkittävästi. Suomessa tulisikin jo varautua tulevaisuuden työelämän muutoksiin, jossa normaalin palkkatyön lisäksi tulee entistä enemmän muita työnteon muotoja.

Kolmas merkittävä ongelma yhtenäisyyden parantamisessa on nykyinen talousjärjestelmä, joka perustuu ihmisten itsekkyydelle. Ihmiset on opetettu olemaan itsekkäitä ja havittelemaan vakaata työuraa ja sen kautta taloudellista vakautta hyvän perhe-elämän takaamiseksi. Meidän mieleen on iskostettu onnellisuuden olevan kiinni taloudellisesta vakaudesta ja perhe-elämästä. Näin tilastojen valossa onkin, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Kyse on vähän muna kana ongelmasta eli meidän mieleen on iskostettu monien sukupolvien ajan, kuinka hyvä elämä koostuu perheestä ja hyvästä toimeentulosta. Tällä hetkellä vielä suurin osa on kohtuullisesti palkatussa työssä, jolloin kyselytutkimusten tulokset ovat sen mukaisia. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että ihmiset rupeavat vertailemaan toisiaan ja se aiheuttaa onnellisten ja tyytymättömien joukon. Tämä näkyy myös jossain määrin usein ihmisten tiedostamattomassa käytöksessä, jossa vähävaraisia pidetään alempiarvoisina. Näin ollen yhteiskunta on rakentunut ihmisten välisen kilpailun varaan. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä enemmän verkottuneita keskenään. Tämä aiheuttaa lisääntyvää altistumista toisten vertailuun ja se saattaa heikentää yhtenäisyyttä entisestään.

Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kuitenkin sellaisia, mitkä vaatisivat entistä enemmän kansalaisten yhteistyötä. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään usein vain samanmielisten kanssa. Ongelman korjaamiseen ei ole mitään pikaisia keinoja. Yksi merkittävä tekijä on ihmisten tietoisuustaitojen parantaminen, minkä myötä ihmiset oppivat paremmin tunnistamaan uskomuksiinsa ja käytökseensä vaikuttavat tekijät. Meidän pitää myös miettiä yhteiskunnan uudistamista ihan uudella tavalla, joka ei enään perustu ihmisten itsekkyydelle vaan ihmisten väliselle yhteistyölle.  

 

tkuusiol
Helsinki

36-vuotias yrittäjä ja järjestöaktiivi. Toimin Attac ry:n puheenjohtajana sekä Kepan hallituksessa.
Olen työskennellyt ympäristöalalla eri tehtävissä noin 6 vuotta. Kiinnostuskohteeni ovat yhteiskunnalliset asiat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu