Timon politiikka-blogi

Aineeton joululahja — paras tapa torjua populismia

Monet ovat miettineet, miten he voisivat auttaa heikommassa asemassa olevia ja torjua populistien nousua. Yksinkertaisena vastauksena näihin on materiaalikulutuksen vähentäminen ja tulonsiirrot heikommassa oleville. Tässä jutussa olen pohtinut nykyisen kulutusyhteiskunnan yhteyttä populistien nousulle.

Mediasta saimme lukea ilouutisen ”Olemme selättäneet taantuman” eli talous oli lähtenyt kasvuun. Jutuissa kerrottiin, mikä kasvun oli aiheuttanut eli kotimainen kysyntä, kotimaiset infrainvestoinnit ja Euroopan piristynyt talous. Erikoista näissä jutuissa oli, ettei niissä pohdittu mitenkään kasvun kestävyyttä. Ikään kuin olisi ihan sama, miten kasvu saadaan aikaan. Tätä esitti myös Seppo Kääriäinen omassa twiitissään ”Eikös tärkeintä ole se, että talous virkistyy monen vuoden koomasta. Se on yks lysti, minne pisteet menevät.” Toivon sydämeni pohjasta, että se oli vain populistinen äänenkalastelutwiitti eikä ”asiantuntija” kommentti.  Nimittäin, jos yhdellä Suomen pitkäaikaisemmista poliitikoista on tuollainen käsitys talouskasvusta niin ei kovin hyvällä mallilla ole meidän asiat.

Hallitus on halunnut turvata hyvätuloisten kulutusjuhlat alentamalla kaikkien verotusta ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla hyvitykseksi palkansaajien kilpailukykysopimuksen aiheuttamista heikennyksistä. Samanaikaisesti hallitus on leikannut sosiaalitukia laajalla kädellä, joka on ajanut heikommassa asemassa olevat vielä heikompaan tilanteeseen. Kehitysavusta on myös leikattu yli 300 miljoonaa, mikä vaikuttaa myös osaltaan pakolaisongelman pahentumiseen. Käytännössä siis heikommassa asemassa olevat maksavat hyvätuloisten kulutusjuhlat. 

Talouskasvussa on hyvin merkittävää, mikä kasvun on aiheuttanut. Kotimainen kysyntä sekä kotimaiset investoinnit on ikään kuin tekohengitystä taloudelle, joka on yleensä vielä rahoitettu velkarahalla eli käytännössä se on vain ongelman (velan) siirtämistä valtiolta kunnille ja kansalaisille. Kotimaisessa kulutuksessa on usein kyse kulutustuotteiden lisääntyneestä kysynnästä. Suomessa valmistetaan hyvin vähän kulutustuotteita, joten käytännössä kotimaisesta kulutuksesta Suomeen jää vain verot. Infrainvestoinnit (esim. Kehärata) on suurimmaksi osaksi kaupunkien velkarahalla tehtyjä investointeja. Samasta asiasta on kyse myös Euroopan taloudessa, jossa EU on pumpannut tolkuttomat määrät rahaa EU-maiden investointien lisäämiseksi. Kaikki nämä ovat myös merkittäviä tekijöitä ilmastonmuutoksen nopeuttamisessa, koska tuotteiden valmistaminen on yksi merkittävimmistä päästölähteistä.

Kestävä talouskasvu saadaan käytännössä aikaan vain viennin lisäämisellä, mihin kilpailukykysopimus myös pyrkii. Mutta miksi talouskasvu pitää saada aikaan? Poliitikot esittävät, että talouskasvu pitää saada aikaan hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Talouskasvuksi ei myöskään riitä nykyinen heikko talouskasvu vaan talouskasvussa tulisi päästä talouskriisiä edeltävän ajan talouskasvuun.  Tähän voi esittää kysymyksen, miksi hyvätuloisten verotusta ei voisi kiristää hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Tähän poliitikot vastaavat, että se heikentäisi heidän ostovoimaa ja se heikentäisi talouskasvua. Toinen syy on poliittinen eli hyvätuloiset äänestäjät hylkäisivät sellaiset puolueet, jotka heikentävät heidän etuja. Käytännössä siis talouskriisin edeltävän kaltainen talouskasvu on välttämätöntä, jotta voimme pitää yllä nykyisen kaltaista kulutusyhteiskuntaa.

Talouskriisiä edeltävään aikaan ei ole enää paluuta vaikka mitä tekisi. Talousjärjestelmä on käytännössä romahtanut, joka osoitti talouskriisin edeltävän tilan perustuneen valheelliseen uskomukseen velkarahalla ylläpidettävän talouskasvun loputtomasta kyvystä ylläpitää jatkuvasti kasvavaa kulutusta. Mahdollisuuksiksi jäävät, joko muuttaa yhteiskunnan kulutustottumuksia tai heikentää hyvinvointipalveluita. Tottakai voidaan myös tehostaa palveluita sekä pyrkiä lisäämään vihreää talouskasvua, mutta niilläkään ei mitenkään pystytä tilannetta täysin korjaamaan.

Sosiaalietuuksien ja hyvinvointipalveluiden heikentäminen osuu pahiten heikommassa asemassa oleviin. Tämä taas lisää yhteiskunnan levottomuutta ja kahtiajakoa. Tästä yhtenä lieveilmiönä on populististen liikkeiden suosion kasvu, jossa heikommassa asemassa olevat saattaa hakea ymmärrystä natseista tai mistä tahansa populistisesta liikkeestä, jotka kalastelevat kannattajia katteettomilla lupauksilla. Näin ollen nykyisen kaltainen kulutusyhteiskunnan ylläpito ajaa väistämättä meidät kohti kansan kahtiajakoa yhteiskunnan kelkasta tippuneisiin ja hyvätuloisiin. Tämän estämiseksi meidän tulee muuttaa nykyisiä tottumuksia ja pyrkiä pois oman edun tavoittelusta, jonka seurauksista joutuvat kärsimään seuraavat sukupolvet joiden etua monet yleensä vielä uskoo ajavansa.

Hyvää aineetonta joulua!

ps. Nyt on hyvä hetki aloittaa muutos ja viettää aineetonta joulua.                                                                    Kepalta löytyy siihen hyviä vinkkejä https://www.kepa.fi/osallistu/eettiset-joululahjat

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat