Timon politiikka-blogi

Suomen tulevaisuus rakennetaan yhdessä

Suomen 100-vuotis juhlavuoden teemana on yhdessä. Suomessa voidaan olla ylpeitä saavutuksistamme, mutta meidän pitää myös varmistaa saavutusten säilyminen tuleville sukupolville. Edellisessä Suomen nykytilaa kuvaavassa jutussa kuvasin syitä, miksi yhteiskunnan uudelleen rakentaminen on välttämätöntä. Yhteiskunnan uudelleenrakentaminen vaatii jokaisen osallistumista sekä oman ja läheisten edun tavoittelun laajentamista koskemaan myös ainakin itselle tärkeiden väestöryhmien etuuksien parantamiseen.

Mitä rakenneuudistuksia tulisi tehdä?

Nykyisen talousjärjestelmän ongelmana on sen finanssikeskeisyys, minkä takia muut arvot kuten hyvinvointi ja ekologisuus ovat jääneet talousajattelun jalkoihin. Meillä olisi hyvä mahdollisuus palata takaisin elinkeinopolitiiikan maailmaan, jossa vientiteollisuus sekä kotimaan markkinat tulisi rakentaa uudelleen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen periaatteissa ihmisten hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus sekä ekologisuus asetetaan kaikessa toiminnassa etusijalle.

Miten uudistukset tulisi myydä kansalaisille?

Hallitus on peräänkuuluttanut kuluttamisen tärkeyttä talouden tervehdyttämiseksi. Tämä näkökulma on täysin vääristynyt, koska Suomi tuottaa hyvin vähän kulutustuotteita. Näin ollen kulutustuotteiden ostamisesta suomeen jää vain verot, joilla ei taloutta pelasteta. Keinoja vääristymän korjaamiseen ovat tulonsiirrot hyvätuloisiltä sekä yritysten tukirakenteiden muuttaminen.

Kansalaisten olisi helpompi niellä uudistukset, jos samalla korostetaan niiden kohdistumista oman arvojen mukaiseen kohteeseen. Tästä puolueet voisivat ottaa mallia ja pyrkiä ensi sijassa uudistamaan oman äänestäjäkunnan välisiä vääristymiä. Demarit voisivat kohdistaa keskimääräistä parempituloisten palkansaajien etuuksien heikennykset pienipalkkaisten perheiden ja pitkäaikaistyöttömien auttamiseen. Toinen demareille tärkeä uudistus voisi olla tulorajojen asettaminen sosiaalietuuksiin ja kohdistaa tästä saadut tuotot heikommassa asemassa olevien toimeentulon kohentamiseen. Tärkein enimmäkseen demareiden äänestäjäkuntaan kohdistuva rakenneuudistus on raskaan teollisuuden energiatukien karsiminen, josta saadut varat tulisi kohdistaa rakenneuudistuksessa työttömäksi jäävien uudelleenkouluttamiseen sekä kestävän kehityksen mukaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusjärjestelmän rakentamiseen.

Kokoomus voisi uudistaa osinkoverotusta kiristämällä suuromistajien osinkoverotusta ja kohdistamalla ne pienomistajien osinkoverojen helpotuksiin. Kokoomuksen kannattajille on tärkeää yksilönvapaus ja oikeudenmukainen kannustinpalkkausjärjestelmä. Työelämän kannustinpalkkausta tulisi edistää johtajien palkkioita karsimalla sekä muuttamalla kannustinjärjestelmää huomioimaan yksilöiden saavutukset. Keskusta voisi kohdistaa maataloustukijärjestelmän tehostamisesta syntyvät säästöt syrjäseutujen kuntien palvelujen turvaamiseen.

Kansalaiset voivat tietysti vaatia itsekin näitä uudistuksia, joten seuraavat mielenosoitukset voisivatkin olla perinteisen vaatimusmielenosoituksen sijaan ongelmanratkaisumielenosoituksia.  Siinä tulisi punnittua myös, kuinka tosissaan ihmiset ovat oikeasti yhdessä parantamaan yhteiskuntaa.

Miten uudistukset tulisi tehdä?

Heikommassa asemassa olevien auttamista vierastetaan myös sen takia, että heikommassa asemassa olevien joukossa on myös järjestelmää hyväksikäyttäviä. Tähän ongelmaan ainoa keino on työttömien osalta työttömien aktivoimistoiminnan lisääminen. Ensisijassa tulee kuitenkin mahdollistaa vapaaehtoinen kouluttautuminen sekä osa-aikatyön tekeminen työttömyystuella. Niille ketkä eivät syystä tai toisesta pysty tai halua kouluttautua tai eivät löydä sopivaa osa-aikatyötä tulee etuuksien saamisen ehdoksi asettaa vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistyö tulisi kuitenkin järjestää niin, että se tukee työttömän työllistymistä. Vapaaehtoistyössä kansalaisjärjestöjen toimintaa tulisi tukea ja palkata vapaaehtoistyön koordinaattoreita, joiden tehtävä olisi löytää työttömälle sopiva vapaaehtoistyö. Työttömälle on tärkeää pystyä keskittymään myös työnhakuun, minkä takia vapaaehtoistyön minimi täytyy asettaa aika alhaiseksi esim. yksi päivä viikossa. Tämän tarkoituksena on enemmänkin ylläpitää työttömän työkykyä kuin varmistaa työttömien osallistuminen yhteiskunnan ylläpitämiseen. Työttömyystukien ulkopuolelle jääviä ei pidä myöskään jättää yksin vaan heidät tulee siirtää sosiaalityöntekijöiden hoidettavaksi, jotka kartoittavat heidän tilanteen ja varmistavat heille tarvitsemansa avun. Moni pitkäaikaistyötön ei ole enää valmis suoraan työelämään vaan tarvitsee terapiaa ja kuntoutusta päästääkseen kiinni työelämään. 

 Samaa periaatetta tulisi käyttää myös sosiaalitukiin, jossa sosiaalityöntejöiden tulisi tunnistaa asiakkaan todellinen tilanne ja kohdistaa heille tarvitsemansa apu. Järjestelmä pitää rakentaa niin, että myös saadaan tunnistettua ja autettua myös nykyjärjestelmän väliinputoajat. Sosiaalitukien saajissa on hyvin moniongelmaisia ihmisiä, joista monet jäävät nykyjärjestelmässä täysin ilman tukea. Tällaisen järjestelmän rakentaminen vaatii sosiaalityöntekijöiden määrän tuntuvaa lisäämistä sekä kansalaisjärjestöjen, julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin yhteensovittamista niin, että saadaan rakennettua kustannus- ja resurssitehokas sosiaalipalvelujen järjestelmä. Samaa periaatetta pitäisi soveltaa myös kuntien muilla toimialoilla, joissa hukataan valtavasti resursseja tekemällä päällekkäistä työtä kunnan omassa organisaatiossa sekä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Kaupunkeihin tulisikin luoda ekosysteemi, missä nämä kolme sektoria yhdessä oppilaitosten kanssa pohtivat ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin ja luovat tunnistettujen ratkaisujen pohjalta uudenlaisen palvelujärjestelmän vastamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin.

Tärkeintä uudistuksissa on juhlavuoden mukaisesti rakentaa yhdessä hyvinvointiyhteiskuntamme kestävälle pohjalle, jolla turvataan hyvä elämä myös tuleville sukupolville.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mutta, mutta, politiikka on ei-yhteisten asioiden hoitoa...

Toimituksen poiminnat