*

Tipin politiikka-blogi

Miksi rauhanrakentaminen on niin vaikeaa?

Tänään vietettiin YK:n päivää, jossa osallistuin Syyrian rauhaa vaativaan mielenosoitukseen. Mielenosoituksen hengessä ajattelin herättää keskustelua, miksi YK:n ponnistelut rauhanrakentamisessa ovat epäonnistuneet niin pahasti. Yhtenä syynä saattaa olla oman edun tavoittelun kytkeytyminen osaksi ulkomaanpolitiikkaa, mikä on merkittävä syy konfliktien pitkittymiselle. Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää keskustelua aiheista, joista ei mielestäni hirveästi keskustelu. En ole rauhanturvaamisen tai ulkopolitiikan asiantuntija, joten juttu saattaa sisältää virheitä ja tarkoitukseni onkin saada lisää omakohtaista ymmärrystä tälle asialle.

Länsimaiden rauhanturvaamisessa on aina oman edun ajaminen edellä, minkä takia ei voida puhua todellisesta rauhanturvaamisesta. Siksi on vastuutonta väittää sotivien maiden olevan itse syyllisiä ongelmiinsa. Länsimaat valitsevat aina puolen sen mukaan, mikä sopii parhaiten heidän intresseilleen. Syyrian sota voisi olla hyvinkin ratkaistavissa, jos ulkomaat poistuisivat sieltä ja antaisivat rauhanrakentamisen siihen erikoistuneiden järjestöjen käsiin.  

Länsimaissa perusteellaan Syyrian sotaan osallistumista terrorismin torjumisella sekä Syyrian hallinnon ja heidän tukijoiden ihmisoikeusrikkomusten torjumisella. Keskeisenä keinona on nähty liittoutuminen kapinallisten kanssa. Kapinalliset eivät ole mikään selkeä yhtenäinen ryhmä vaan kapinallisten ja terroristijärjestöjen ero on hyvin häilyvä.  Syyrian hallinnolla on myös paljon kannatusta kansalaisten parissa, minkä takia kapinallisten tukeminen aiheuttaa osassa Syyrialaisissa katkeruutta länsimaita kohtaan.

Lisäksi monella katkeruus johtuu länsimaiden kaksinaismoralismista. Tässä on joitakin esimerkkejä länsimaiden kaksinaismoralismista, joista olen kuvannut tässä muutamilla esimerkeillä. Esimerkkien tarkoitus on vain herättää keskustelua ei ole tarkoitus pyrkiä saamaan oikeutusta jonkin maan aiheuttamille ihmisoikeusrikkomuksille. Itse toivoisin, että länsimaissa tuomittaisiin kaikki alla esitettyjen esimerkkien teot riippumatta siitä kenen tekemiä ne ovat. Samoin pitäisi käyttää samoja painostuskeinoja kaikkia kohtaan eikä vain valikoida painostuskeinot aina omat intressit edellä.

Yhtenä esimerkkinä Saudi-Arabian erityiskohtelu.

  1. Saudi-Arabiassa käytössä oleva julkinen teloitus, jossa teloituksen kohteeksi saattaa joutua poliittisten mielipiteiden tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Teloituksia saatetaan hieman paheksua, mutta se ei estä käymästä kauppaa Saudi-Arabian kanssa.

  2. ISIS:n harjoittama teloitus, jossa teloituksen kohteeksi valikoituu yleensä summittainen länsimaalainen. ISIS:n harjoittamat teloitukset tuomitaan länsimaissa jyrkästi ja se on yksi syy länsimaiden sotaan ISISiä vastaan.

Samanlainen erityiskohtelu on myös eri maiden sotatoimissa.

  1. Saudi-Arabian sairaalapommitus Jemenissä http://www.hs.fi/ulkomaat/a1471242968126

    • Kuolleita 30 siviiliä. Pommittamista hieman paheksuttiin, mutta se ei ole aiheuttanut suurta mielenkiintoa päättäjissä rajoittaa aseiden vientiä Saudi-Arabiaan tai keskustelua sotarikoksesta tuomitsemiseksi.

  2. Venäläisten tekemä sairaalapommitus Syyriassa. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455506837504

    • Kuolleita ainakin 50. Pommitus aiheutti hyvin suuren reaktion ja vaaditaan Venäläisille kohdistuvien pakotteiden kiristämistä sekä sotarikoksesta tuomitsemista. Pakotteet koskevat tällä hetkellä myös sotilaalliseen tarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden vientiä. Pakotteiden ulottamista energiaan ei kuitenkaan ole edes keskusteltu. Suomessa on rakenteilla Venäläinen ydinvoimala.

  3. Yhdysvaltojen sairaalapommitus Afganistanissa. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443835426723

    • Kuolleita 33. Pommitusta paheksuttiin jonkin verran, mutta mistään vastatoimista ei ollut edes puhetta. Sotarikoksesta oli puhetta joissain piireissä, mutta ne puheet laantuivat äkkiä.

Näiden eroja on joissain medioissa selitetty sillä, että Venäjän ja Syyrian hallinnon pommituksissa on kuollut moninkertainen määrä ihmisiä muiden maiden pommituksiin verrattuna. Varmasti pitää paikkaansa, mutta mielellään en näkisi länsimaiden moraalikäsityksen mukaisena ruveta vertailemaan siviiliuhrien määriä ja pyrkiä sillä tuomaan oikeutusta länsimaiden liittolaisille. Ei voida määritellä, että siviilien tappaminen on ihan ok, kunhan sitä ei tehdä liian suuressa mittakaavassa.  

Pakolaisten tulvaan on syynä länsimaiden välinpitämättömyys ongelman hoitamisessa. Näiden esimerkkien valossa toivon, että länsimaissa herättäisiin hieman vaatimaan kärkkäämmin toimia myös omalta hallitukselta sekä Suomen liittolaisilta. Toivon myös näiden tuovan hieman ymmärrystä pakolaisia kohtaan, jotta Suomessa lievennettäisiin pakolaisten vastaanottoon ja heidän oikeuksiin kohdistuvia vaatimuksia.

Rauhanrakentamisessa ja terrorismin torjumisessa käsittääkseni tärkeää on luottamuksen rakentaminen eri osapuolten välille. Miten kuvitellaan tällaisen toiminnan edistävän luottamusta?

Tässä olen listannut aiheita, mistä toivoisin enemmän keskustelua. :

  1. Länsimaiden harjoittama erityiskohtelu joillekin ihmisoikeusrikkomuksia tekeville sekä sotaa käyville maille. (vrt pakotteet, asevienti ja kaupankäynti Iran, Venäjä vs Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Turkki).

    1. Miten kuvitellaan tällaisen toiminnan näyttävän arabimaissa sekä euroopassa asuvien pakolaisten keskuudessa, joilla osalla saattaa olla sukulaisia länsimaiden liittolaisten määrittämällä vihollisella.

    2. Miten toiminnan ajatellaan vaikuttavan Venäjän suhtautumiseen länsimaita kohtaan?

  2. Miten länsimaisessa rauhanturvaamisessa on sekoitettu sotiminen ja rauhanturvaaminen keskenään niin, että valitaan aina jokin sodan osapuoli liittolaiseksi ja samanaikaisesti pyritään välittämään rauhaa?

    Tämä on ehkä perusteltua silloin, kun on selkeää vaaraa kansanmurhasta, jolloin siviilien turvaaminen on välttämätöntä. Näissäkin tapauksissa pitäisi harkita kummalla tavalla on realistisempaa saavuttaa nopeampia tuloksia? Länsimaiden tapa ei ole viimeiseen 15 vuoteen aiheuttanut kovin mairittelevia tuloksia.

  3. Mitä itse olet valmis tekemään edistääksesi rauhaa ja solidaarisuutta Suomessa ja maailmalla?

    Itse pyrin Helsingin valtuustoon, missä tarkoitus on ajaa pakolaisten aseman parantamista sekä parantamalla suomalaisten ja pakolaisten välisiä suhteita yhteistoimintaa lisäämällä. Näiden lisäksi ohjaan noin 5% bruttotuloistani hyväntekeväisyyteen.  

-Tipi                                                                                                                                 

Tuleva politiikko https://www.facebook.com/Tipipoliitikko/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Melkoista unelmahöttöä taas.

Karvaani kulkee ja koirat haukkuu mutta asekauppa ja sodat ne on jotka kannattaa.

Maapallon väestönkasvu on tulevaisuuden suurimpia uhkia ja jollei sitä saada tulevaisuudessa jollain kulkutaudeilla ja sodilla pienenemään niin hukka meidät perii.

Toimituksen poiminnat