Timon politiikka-blogi

Suomi tarvitsee oman "Brexitin"

Brexitistä käyty keskustelu osoittaa, kuinka poliitikot ovat sokeita näkemään poliittisen järjestelmän todellisia ongelmia. Brexit oli selkeästi protestiäänestys nykyisen hallituksen poliittisia linjauksia vastaan. Poliitikkojen ensi reaktio oli haukkua äänestäjät tyhmiksi ja brittipoliitikot vastuuttomiksi järjestäessään Brexitistä äänestyksen ilman selkeää esitystä Brexitin vaikutuksista. 

Samalla argumentilla voisi kyseenalaistaa vaikka Suomen edelliset eduskuntavaalit. Poliitikot usein puolustavat vallankäytön oikeuksiaan kansalaisilta saadulla mandaatilla. Eduskuntavaaleissa puolueiden hallitusohjelmat ovat täysin erilaisia kuin hallitusneuvotteluissa hyväksytty hallitusohjelma. Näin ollen äänestäjillä ei ole mitään tietoa, millaisen poliittisen linjauksen puolesta äänestävät.
 
Neljän vuoden välein meillä äänestetään innolla uudet poliitikot ”pelastamaan” Suomea, vaikka samat ongelmat ovat vaivanneet jo kolmen hallituksen ajan. Poliitikot osaavat Suomessakin ihan yhtä hyvin käyttää mediaa hyväkseen omien poliittisten linjausten myymiseen. Epäonnistuneelle politiikalle keksitään aina joku ulkopuolinen syyllinen. Säädösten syylliseksi löytyy EU ja talousongelmille Euro, pakolaiset, Venäjä ja nyt uusimpana Brexit. 
 
Äänestysinnokkuudesta ei voida vetää johtopäätöksiä järjestelmän toimivuudesta. Vuoden 2015 vaalien äänestystutkimuksesta selviää, kuinka äänestämisen osallisuuserot hyvä- ja huonompiosaisten välillä ovat kasvaneet. Huonompiosaisista monet jättävät äänestämättä. Tämän seurauksena poliitikkojen ei tarvitsekaan kuunnella kuin hyvin toimeentulevia. 

Suomeen tarvittaisiinkin oma "Brexit", joka saisi poliitikot heräämään ja tekemään todellisia muutoksia poliittiseen järjestelmään. Samalla herätettäisiin nukkuvat äänestäjät. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla hallituksen luottamusäänestys, joka voitaisiin järjestää hallituskauden keskivaiheilla. EU:sta tai Eurosta äänestyksen järjestäminen on täysin järjetöntä, koska äänestäjille on täysin mahdotonta selittää niiden vaikutuksia. 
  
Kuvitellaan, että ainoa demokratian keino on kansanäänestys. On kuitenkin monia muitakin keinoja saada kansalaisten ääni kuuluviin kuin kansanäänestys. Yksi hyvä keino olisi lisätä yhdistysten vaikutusmahdollisuuksia, koska yhdistykset edustavat lähes kaikkia kansanryhmiä. Tämä vaatii kuitenkin vallan jakauttamista, niin etteivät poliitikot voisi yksin virkamiesten kanssa päättää valmisteltavien päätösten sisällöstä. 

Valmistelu ei pitäisi olla virkamiesten vastuulla vaan valmistelu pitäisi tehdä aidosti avoimesti niin, että valmistelutyö tehdään yhteistyössä yhdistysten, asiantuntijaorganisaatioiden sekä muiden asiaa koskevien kanssa.  Tästä kuulee usein kommenttia, että valmistelussa on kaikilla mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta tai saatetaan järjestää jopa työpaja aiheesta. Lausunnot ja yksittäiset työpajat eivät ole todellakaan ole mikään avoin valmisteluprosessi, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa. 

Kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää yhteiskunnan kannalta tärkeistä aiheista, kunhan eri vaihtoehtojen vaikutukset on selitetty kansalaisille puolueettomasti. Hallitusohjelman valmistelu tulisi muuttaa niin, että puolueet, yhdistykset, virkamiehet ja muut asiantuntijat yhdessä valmistelevat eri painotuksilla olevia hallitusohjelmia (esim. talouden tasapaino/ työllisyys/sosiaaliturva) ja niille tehtäisiin vaikutusarvioinnit, jonka jälkeen järjestettäisiin hallitusohjelmista kansanäänestys. Ennen äänestystä puolueiden tulisi asettua tietyn painotuksen omaavan hallitusohjelman taakse. Näin äänestettäisiin samalla myös hallituspuolueet, joiden tulisi noudattaa valittua hallitusohjelmaa. 

Poliittiseen päätöksentekojärjestelmään on esitetty muutoksia valtionhallinnon ohjausjärjestelmän (Ohra-työryhmän 2013) kehittämishankkeessa. Nykyisen hallituksen toiminnasta voidaan nähdä, kuinka hyvin poliitikkojen ja virkamiesten yhdessä kehittämä järjestelmä toimii. Todellisuudessa nykyinen hallitus on ottanut käyttöön Ohra-suosituksista vain itselle sopivat työkalut (esim. Kärkihankkeet) ja jättänyt heille ikävät työkalut (esim. Päätösten vaikutusarviointien kehittämisen) kokonaan huomioimatta. 

Nyt tarvittaisiin rohkeita ehdotuksia poliittisen järjestelmän muuttamiseksi. Uudistuksiin tuskin lähdetään vaan tyydytään kalastelemaan äänestäjien suosiota joillain näennäisillä muutoksilla. Seurauksena on pitkä näivettymisen aikakausi, missä pikkuhiljaa romutetaan rakentamamme hyvinvointivaltio.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Timo Kuusiola kirjoittaa:
"Valmistelu ei pitäisi olla virkamiesten vastuulla vaan valmistelu pitäisi tehdä aidosti avoimesti niin, että valmistelutyö tehdään yhteistyössä yhdistysten, asiantuntijaorganisaatioiden sekä muiden asiaa koskevien kanssa.
Tästä kuulee usein kommenttia, että valmistelussa on kaikilla mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta tai saatetaan järjestää jopa työpaja aiheesta. Lausunnot ja yksittäiset työpajat eivät ole todellakaan ole mikään avoin valmisteluprosessi, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa."

Juuri näin. Järjestetään esimerkiksi seminaareja, joissa "asiantuntijat", (ennakkoon tarkkaan valitut), esittelevät käppyröitään.
Seminaarit voitaisiin otsikoida "Tule mukaan, me leikitään demokratiaa."

Tätä "valittujen asiantuntijoiden" taktiikkaa käytetään myös eduskunnassa ja kansanedustajia viilataan näin linssiin. Esimerkkeinä vaikkapa EVM sekä perustuslakimuutokset.

Henry

Toimituksen poiminnat