Timon politiikka-blogi

Yhteiskuntasopimus — hallituksen uusi lottorivi

 

Talouspolitiikassa nykyinen hallitus laskelmoi "ihmeeseen" markkinoilla, jolloin voidaan hyvin kertoa myöhemmin linjauksen olevan oikea. Suomalaiset ovat lotto kansaa eli ei tässäkään mitään uutta. Meidän vientirakennetta tarkastelemalla vaan huomaa, että meidän lottorivillä on aika heikot mahdollisuudet menestyä. 

Hallituksen vetämissä.  yhteiskuntasopimus-neuvotteluissa hallitus otti selkeästi työnantajia myötäilevän kannan. Siitä yhtenä osoituksena oli työajan pidentämiseen tähtäävän ehdotuksen korostaminen. Oulun yliopiston professori Ylisen mukaan Sipilän esittämä työajanpidennyksillä saavutettava 5%:n kilpailuloikka jäisi todellisuudessa alle prosenttiin. Kokoomus on ajanut erilaisia suuryrityksiin kohdistuvia elvytystoimia kohta yhdeksän vuotta ilman tuloksia. Hallituksen kaavailema yhteiskuntasopimus on taas uusi järjetön yritys elvyttää suuryritysten kannattavuutta. Yhteiskuntasopimusneuvottelut haluttiin rajata koskemaan vain työmarkkinoita, eikä hallitus(EK) suostunut ottamaan siihen mukaan leikkauksia tai muita yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita kuten yritysrakenteiden uudistamista. Tämän johdosta odotukset yhteiskuntasopimuksen vaikutuksista Suomen talouteen on täysin liioiteltu.

Yritysten ensisijainen tavoite on tuottaa voittoa osakkailleen. Tällöin heikoilla markkina-alueilla toimivissa yrityksissä haetaan osakkeenomistajille pikavoittoja työvoimakustannuksia pienentämällä tai verosuunnittelulla sen sijaan että kehitettäisiin uusia tuotteita ja haettaisiin kasvua suuntaamalla toimintaa uusille markkina-alueille. Tätä pitäisi pystyä kitkemään pois lainsäädäntöä, verotusta ja tukipolitiikkaa muuttamalla. Yritysrakenteiden uudistamiseksi tulisi toteuttaa yritysverotuksen kokonaisuudistus (Juusela, 2015) mukaan lukien konserniverotuksen uudistaminen (VM 2013) sekä yritystukijärjestelmän uudistaminen (TEM 2014). 

 Yritysten johto ja hallitus saa palkkionsa yleensä pelkästään tuloksen mukaan. Sillä ei ole siis mitään väliä miten tulos on syntynyt eli henkilökuntaa vähentämällä vai myyntiä kasvattamalla. Yritysten johdon palkkiojärjestelmää tulisikin uudistaa ja sen voisi aloittaa valtionyhtiöistä. Monet yritysrakenteisiin liittyvistä ongelmista on globaaleja, minkä takia meidän järjestelmän liiallinen heikentäminen ei myöskään ole hyvä ratkaisu. Suomen tulisikin pyrkiä entistä enemmän ajamaan myös globaalien talouspoliittisten ongelmien ratkaisuja kuten maiden välisen verokilpailun ja sekä veroparatiisien kitkemistä. (IL, 2015,HS, 2015, TEM yritystuet)

Suomen viennin ongelmien syistä on ollut monia erilaisia väitteitä. Suomen Pankin selvityksestä nähdään, että Suomen viennin ongelmina on ollut työvoimakustannusten nousu, mutta se ei ole ollut ainoa tekijä. Suuri osa viennin ongelmista selittyy kysyntärakenteen muutoksilla, minkä johdosta Suomen vientituotteille ei ole löytynyt tarpeeksi kysyntää. Suomen vientituotteista suuri osa on investointituotteita, jotka ovat hyvin haavoittuvaisia suhdanteiden vaihteluille. Työvoimakustannusten nousu ja kysynnän vähentyminen on ollut erityisen suuri ongelma elektroniikkateollisuudelle sekä paperiteollisuudelle. (Taloustieteellinen yhdistys 2015)

Viennin ongelmissa merkittävä vaikutus on Euroopan talouspolitiikalla. Suomen viennistä noin kolmannes suuntautuu Euroalueelle ja koko EU alue huomioiden osuus on noin 56%:a. Eurokriisi on hyvä esimerkki Euroopan talouspolitiikan epäonnistumisesta. Eurokriisissä merkittävä tekijä on Etelä-Euroopan maiden holtiton rahankäyttö. Tämän seurauksena Euromaissa aloitettiin tiukka talouskuri. Euromaat käyvät paljon kauppaa keskenään. Näin ollen ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen, että jos kaikki keskenään kauppaa käyvät maat yhtä aikaisesti supistavat menojaan niin koko alueen talous supistuu. Näin on juuri käynyt Euroopassa. Eurokriisistä on selvinnyt kohtalaisen hyvin vain ne maat, joilla on paljon vientiä Euroopan ulkopuolelle kuten Saksalla. Tätä pahentaa vielä EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet, mikä vaikuttaa erityisen pahasti Suomen vientiin. Ainoa keino lisätä vientiä nykyisessä tilanteessa on pyrkiä kohdistamaan vientiä EU:n ja Venäjän ulkopuolisiin maihin. 

Työmarkkinajärjestöt ajavat omien jäsentensä etua. Saavutetuista eduista on vaikea luopua, vaikka tiettyjen alojen taloustilanne on täysin erilainen kuin esim. 10 vuotta sitten. Työmarkkinajärjestöjen syyksi on kuitenkin laitettu aivan liikaa. Nykyisessä järjestelmässä myönnytysten tekeminen valuisi suoraan osakkeenomistajien taskuun. Näin ollen ei työntekijöiden etujen heikennyksiin ja työntekijäpuolen muihin uudistuksiin pidäkään suostua, jos samalla ei muuteta yritysverotusta, yritystukijärjestelmää, yritysten johtamisjärjestelmää sekä yritysten johdon sekä hallinnon palkkiojärjestelmään.

Työvoimakustannusten alentamisen vaikutuksista on hyvin erilaisia arvioita. Työvoimakustannusten laskemisella saatetaan saavuttaa hetkellistä piristystä markkinoille, mutta se tuskin jää kovin pysyväksi. Työvoimakustannuksissa me emme pysty mitenkään kilpailemaan, koska meidän elämisen kustannustaso on täysin erilainen kuin halvan tuotannon maissa. Siksi meidän tulisi ensi sijassa pyrkiä miettimään muita keinoja kilpailukyvyn parantamiseen kuten tuotteiden arvon nostaminen sekä uusien markkina-alojen valloittaminen uusilla innovaatioilla. Joillain aloilla palkanalennukset saattavat kuitenkin olla ainoa keino pitää ala hengissä. Työntekemisen pitäisi olla muutenkin paljon joustavampaa ja se vaatii uudistuksia sekä työnantaja että palkansaajapuolelta. 

 

Ps. En ole näiden alojen asiantuntija enkä yritä olla. Suurin osa näkemyksistä on koottu oikeiden asiantuntijoiden teksteistä. Käytännössä olen siis samanlainen valeasiantuntija kuin suurin osa meidän poliitikoista. Ainoa ero on, että pyrin huomioimaan kaikkien eri osapuolten näkemykset. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat