Timon politiikka-blogi

Järjettömät kielivaatimukset estävät ulkomaalaisten työllistymisen

Hallituksen ja EK:n puheet ulkomaalaisten työllistämisestä on pelkkää sanahelinää vailla minkäänlaista käsitystä todellisista ongelmista. 

Tässä yksi esimerkki oikeista ulkomaalaisten työllistymisen ongelmista. 

Ulkomaalainen kaverini opiskelee Aalto yliopistolla kansainvälistä liiketoimintaa. Linjalla noin neljännes opiskelijoita on ulkomaalaisia. Koululla järjestettiin alan yritysten esittäytymistilaisuus, jossa yritykset jakoivat esittelymateriaalia opiskelijoille. Kaikki jaettat esitteet olivat suomen kielisiä, vaikka merkittävä osa opiskelijoista ei osannut suomea. Lähes jokaisen yrityksen työpaikkaesittelyssä oli mainittu vaatimuksena hyvä tai erinmainen suomenkieli. Sama vaatimus oli myös kansainvälisillä yrityksillä, jotka toimivat pääasiassa englanninkielellä. 

Tällaisessä ilmapiirissä on vaikea kuvitella ulkomaalaisten työllistyvän mihinkään. Ei voi mitenkään odottaa, että opiskelija oppisi suomenkielen parissa vuodessa. Vaihtoehdoksi jäisi tehdä jotain hanttihommia useita vuosia ja opiskella suomen kieltä samalla. Siinä vaihessa, kun opiskelija olisi oppinut suomen kielen hänen osaamisensa opiskelemistaan asioista ehtii jo vanhentua. Tästä syystä suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista lähtee muualle töihin heti valmistumisen jälkeen. Samalla me menetetään todella hyviä osaajia, jotka voisivat olla kullanarvoinen apu meidän yrityksille. 

Suomessa on aina ollut hyvä osaaminen erilaisten innovaatioiden kehittelyyn, mutta niitä ei vain osata myydä. Tässä voisivat ulkomaalaiset olla ratkaiseva tekijä. Meillä on paljon aasialaisia opiskelijoita, jotka voisivat luoda meille todellisen myyntivaltin Aasian markkinoille. Me voisimmekin perustaa TEAM Finland-Aasia ja TEAM Finland-Africa myynninedistämistiimit. Meidän pitäisi vain luopua järjettömistä suomen kielen vaatimuksista. Yhtenä radikaalimpana ratkaisuna olisi ottaa englanti meille viralliseksi kieleksi. Kannattaisi myös oikeasti miettiä lukukausimaksujen järkevyyttä. Ne saattavat estää monen potentiaalisen tulevan osaajan suomeen tulemisen. Siksi lukukausimaksuja tulisi vertailla mahdollisesti menetettyihin verotuloihin sekä ulkomaalaisten osaamisen tuomaan etuun meidän taloudelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän TimoKorpelainen kuva
Timo Korpelainen

Meillä on jo kansainvälinen virallinen kieli, ruotsi.
Eikö se riitäkään?
Senhän piti olla avain kansainvälisille markkinoille.
Ja kun sen oppii niin sen jälkeen on todella helppoa oppia muutkin kielet.
Miksei tässä tapauksessa käytetty ruotsia????
Ja lukukausimaksut, jos parin tonnin vuosimaksu on liikaa niin ehkä silloin ei ole muutenkaan talous ihan balanssissa,ja kyllä käsittääkseni lukukausimaksut ovat yleinen käytäntö siellä maailmalla. Miksi meidän pitäisi toimia toisin?
Ja nythän vielä kaikenkukkuraksi valmiiksi koulutettua väkeä on tullut kymmeniä tuhansia, kuinka paljon lisää tarvitaan ja mihin?

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

"Ei voi mitenkään odottaa, että opiskelija oppisi suomenkielen parissa vuodessa."

Jos tahtoo, niin oppii. Jos ei tahdo, niin on turha vinkua kielitaidon puutteesta.

Mentyäni aikoinaan Ruotsiin töihin, opin ruotsin kielen muutamassa kuukaudessa kiitos pakkoruotsin ja tahdon oppia.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Reijo Jokela

Ajatella, että on tällainen takapajuinen maa, jossa vaaditaan tällä käytettävän kielen osaamista työpaikan saadakseen. Meillähän on varmasti kosolti maita, joissa näin ei ole?
Enemmän ihmetyttää, että miten ihmeessä suomessa voi olla koulutusta johon ei suomen kielen opiskelu kuulu.

Reijo Jokela

"mutta niitä ei vain osata myydä. Tässä voisivat ulkomaalaiset olla ratkaiseva tekijä. Meillä on paljon aasialaisia opiskelijoita, jotka voisivat luoda meille todellisen myyntivaltin Aasian markkinoille".

Aasian "myyntiosaaminenhan" on perustunut puhtaasti halpoihin tuotantokustannuksiin. Mistä ihmeestä kumpuaa, että aasialaiset olisivat markkinoinnissa jotakin osaajia?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Singaporessa tuo kielisysteemi näyttää onnistuneen. Koulut käydään englanniksi, ja toisena kielenä on kiina, malaiji tai tamili. Väestöä suurin piirtein saman verran kuin Suomessa, mutta huomattavasti korkeampi elintaso ja elämisen taso. Ulkoa tulevat ovat hyvin integroituneita, vaikka hiljan kuollut Lee Kuan Yew sanoikin, että muslimeja ei saa sopeutettua (olisi tätä miestä kannattanut kuunnella muissakin asioissa).

Ei Singaporen, Taiwanin, Hongkongin tai Etelä-Korean nykymenestys perustu halpoihin tuotantokustannuksiin, vaan jatkuvaan sopeutumis- ja muuntautumiskykyyn ja erityisesti Singaporen osalta taitavaan valtiojohtoon.

Reijo Jokela

Made in Taiwan. Made in Hong Kong. Todellakin brändejä, joista tulee ensimmäiseksi mieleen korkeilla kustannuksilla tuotettu huippulaatu.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Olen asunut molemmissa. Elintaso menee kirkkaasti Suomen ohi, samoin elämisen taso. En tiedä, mitä aikaa Jokela muistelee, mutta ei ainakaan tätä päivää. Taiwanissa HTC (mihin se Nokia hukkui?), Acer ja Asus tietokoneissa. Finnair ei tule koskaan vetämään vertoja Cathay Pacifille, ja suomalainen finanssitaito lienee myös maailmankuulua Hongkongiin verrattuna. Hongkongin asukkaista joka 13. on muuten miljonääri...

Reijo Jokela

http://www.uusisuomi.fi/raha/94594-hei-hei-taiwan-...
Toisaalta tämä kertoo pieneltä osalta sitä missä mennään. Taiwanin nousu perustui juuri tuohon halpuuteen. Elintason noustua käy sitten näin. Jos siellä olisi tuon hinnan lisäksi jotakin erityistä (huom. erityistä) osaamista, niin näinhän ei kävisi.
Honk Kongin finanssitaito nyt taitaa perustua paljolti siihen erityisasemaan mikä sillä on ollut. Kovasti sieltäkin kantautuu uutisia tyytymättömyydestä kansan syvistä riveistä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Olen tiennyt sen aina: Suomesta näkee paremmin tänne kuin täältä paikan päältä.

Toimituksen poiminnat