*

Tipin politiikka-blogi

Solidaarisuus ainoa keino säilyttää rauha Euroopassa


Euroopassa ollaan hyvin huolestuneita yhteiskuntarauhan puolesta. Se on ihan ymmerrettävää, koska Eurooppaan on iskenyt monia kriisejä samaan aikaan. Huolestuneisuus purkautuu usein vihana pakolaisia kohtaan. Pakolaiset ovat helppo kohde, koska pakolaisten määrien räjähdysmäinen kasvu on ilmeisen näkyvä ilmiö. Pakolaisaallon syyksi on helppo leimata kaikki yhteiskunnan ongelmat kuten talousongelmat, turvattomuus ja terrorismin uhka.


Lisääntynyttä turvattomuutta on ollut Euroopassa liikkeellä jo pidemmän aikaa.  Pakolaisten myötä järjestyshäiriöt joissain syrjäseuduilla saattaa myös lisääntyä, joka nyt on ihan normaali lieveilmiö, jos maahan tulee yhtäkkiä kymmeniätuhansia sosiaalisista ongelmista kärsiviä ihmisiä. Tässä sopii kysyä, miksi ihmeessä turvapaikanhakijat sijoitetaan syrjäseuduille. Syrjäseuduilla pakolaiset oleisevat vain keskenäään ja sopeutuminen Suomeen vaan vaikeutuu. Joka tapauksessa, kun suhteuttaa tulijoiden määrään heidän tekemiin rikoksiin, voidaan tulijoita pitää todellisina mallikansalaisina. Puhuttakaan pakolaisten kokemista henkisistä kärsimyksistä. Suomalaisilla onkin paljon oppimista pakolaisten käyttäytymisestä ja asenteesta.  


Turvattomuuden todelliset ongelmat ovat ihan muualla.  Alkoholi on merkittävin tekijänä monissa väkivaltarikoksissa.  Alkoholiongelmaisten hoitoon ei kuitenkaan ole haluttu panostaa vaan niiitä on laiminlyöty jo pidemmän aikaa. Turvattomuudesta väittely ei kuitenkaan edistä  pakolaisongelman ratkaisua.


Hallitsemattomasta pakolaistulvasta voidaan syyttää Euroopan saamattomuutta. Syyrian kriisi on kehittynyt vuodesta 2011 lähtien. YK oli viime vuonna pyytänyt humanitaariseen apuun 18,3 miljardia euroa.  Tästä saatiin kerättyä alle puolet. Samaan aikaan EU rahoitti Kreikkaa 53 miljardilla eurolla. Näiden lukujen valossa ei pakolaiskriisi ei hirveästi yllätä. Länsimaillla olisi ollut hyvin aikaa rakentaa kunnolliset pakolaisleirit katastrofimaiden naapurimaihin. Pakolaisleireiltä olisi voitu siirtää hallitusti ihmisiä Eurooppaan ja valmistautua kotouttamiseen. Oikein toteutettuna pakolaisongelmasta voitaisiin saada meille pelastus vanhenevan väestön ongelmaan.  


Puolustuskeinona Euroopan toimimattomuudelle valitellaan meidän talousongelmia ja omien kansalaisten hätää. Euroopan talousongelmat ovat seurausta järjettömästä talouspolitiikasta, jossa on ensin katsottu läpi sormien Etelä-Euroopan maiden tuhlausta ja kriisin puhjettua alettu vaatia järjetöntä talouskuria kaikissa Euromaissa. 


Talouskriisi on lisännyt yhteiskunnallisia jännitteitä, kun eri väestöryhmät yrittävät pitää kiinni omista eduistaan. Pakolaiset nähdään lisätaakkana, jotka taistelevat samoista niukkenevista yhteiskunnan varoista. Kannattaisi kuitenkin hieman katsoa, mihin Suomessa yhteiskunnan varoja käytetään. Nykyinen hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia sosiaalietuuksiin, kehitysapuun ja nyt on aikeissa alentaa työntekijöiden palkkoja. Saman aikaisesti 4,6 miljardin yritystukiin ei ole tehty minkäänlaisia heikennyksiä, vaikka niiistä noin viidennes on todettu olevan tehottomia. Tehottomien yritystukien poistamisella olisi voitu korvata lähes kaikki hallituksen tekemät leikkaukset. 


Pakolaisongelmasta ei näköjään olla edes opittu mitään, koska hallitus leikkaa kehitysyhteistyötuista 330 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen pahentaa tilannetta entisestään. Ainoa tapa selvityä kriiseistä olisi perustaa tarpeeksi suuri katastrofirahasto, jonka turvin voidaan auttaa pahiten hädässä olevia ihmisiä. Tällä hetkellä usein on tapana kerätä rahoja aina katastrofin satuttua. Tämä johtaa siihen, että järjestöt taistelevat ihmisten huomiosta. Tällöin jää helposti joku katastrofi toisen varjoon ja se tulee esiin vasta, kun tilanne on kehittynyt jo sietämättömäksi. 


Pakolaisten vastaanottoa vastustestaan usein myös terrorismin pelon varjolla ja väittämällä, ettei meillä ole tekemistä meneillään olevien sotien kanssa. Euroopassa on tapahtunut lukumäärällisesti huomattavasti enemmän mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien tekemiä joukkosurmia kuin suunniteltuja terroritekoja. Terroriteotkin on usein oman maan kansalaisten tekemiä. Terrorismin pelossa on vaadittu jopa rajojen sulkemista. Rajojen sulkeminen ei hirveästi auta, koska radikalisoitumista tapahtuu Euroopan maissa koko ajan. Suomestakin on lähtenyt noin 70 Isisin joukkoihin. Isisin summittainen pommittaminen pahentaa tilannetta entisestään, koska siinä samalla kuolee useita sivullisia ja katkeruus länsimaita kohtaan vain kasvaa. 


Radikalisoitumista yritetään selittää köyhillä oloilla ja Isisin harjoittamalla aivopesulla. 
Kuitenkin yksi ainoa yhteinen tekijä terroristeilla on katkeruus. Terroristijärjestöjen aivopesulla on vamasti osansa radikalisoitumisessa, mutta kaikista vastaanottavaisempia ovat katkeroituneet ihmiset. Katkeruus voi johtua siitä, miten heitä on kohdeltu kotimaassaan. Pahinta kohtelua on, jos ihmisiltä viedään toivo inhimilliseen elämään. Suomeen ei saa syntyä ihmisryhmiä, millä ei ole mitään toivoa edes paremmasta elämästä. Tämä koskee niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajiakin. Siksi kotouttamiseen ja heikommassa asemassa olevien tukemiseen panostaminen on erittäin tärkeää. 
Terroristit tuntevat usein vihaa länsimaita kohtaan, koska he pitävät länsimaita syyllisenä sotaa käyvien köyhien maiden ihmisten kärsimyksille. Tässä vaiheessa länsimaalaiset ryhtyvät puolustuskannalle ja esittävät viatonta, koska eihän me siellä sodita.


Länsimaalaiseen "rauhanturvaamiseen" kuuluu aina asettuminen jommankumman sodan osapuolen taakse. Länsimaat valitsevat aina puolen sen mukaan, mikä sopii parhaiten omille intresseille. Siksi Saudi-Arabia saa rauhassa tehdä mitä haluaa ja samaan aikaan Irania painostetaan kaikilla mahdollisilla keinoilla. Syyrian hallinto on rikkonut ihmisoikeuksia räikeästi, mutta kapinallisten puolelle asettuminen ei auta tilannetta yhtään. Sehän nyt on selvää, että toisen sodan osapuolen tukeminen aiheuttaa katkeruutta toisen osapuolen kannattajissa.  Toinen osapuolen valintaan vaikuttava tekijä on  länsimaiden ja Venäjän väliset riidat. Siksi useissa sodissa on enemmän kyse länsimaiden ja Venäjän välisestä kukkoilusta, kuin todellisesta yrityksestä ratkaista sotia. 


Lähi-Idän sodissa on myös kyse eri Islamin suuntausten eli shiiojen ja sunnien välisisistä riidoista. Siksi on erittäin huono idea asettua jomman kumman puolelle. On kuitenkin väärin väittää, etteikö rauha olisi mahdollinen. Sunnien ja shiiojen välisiin riitoihin vaikuttaa eniten valtioiden harjoittama omien ja toisten kansalaisten provosointi ja aivopesu. Siksi Syyrian sota ei lopu ennen kuin Saudi-Arabia ja Iran saadaan yhteisesti ajamaan rauhaa. Ongelmaa vielä pahentaa Turkki, joka ajaa sodan varjolla omia intressejään estää kurdialueen synty Turkin rajaseudulle. Sama koskee myös länsimaiden ja Venäjän välistä kukkoilua,. Tähän tarvitaan Euroopan diplomaattista painostamista erityisesti Saudi-Arabiaa, Yhdysvaltoja, Turkkia ja Venäjää kohtaan. Tämä ei ole mahdollista ennen kuin Euroopassa  lopetetaan omien intressien ajaminen "rauhanturvaamisen" varjolla. 


Toinen länsimaita kohtaan katkeruutta aiheuttava konflikti on Palestiinan tilanne. Israel tappaa häikäilettömästi Palestiinalaisia siviilejä terrorismin varjolla. Länsimaat eivät ole halunneet puuttua tähän millään lailla. Länsimaista vain harva on edes tunnustanut Palestiinan valtion olemassa oloa mukaan lukien Suomi. Syynä siihen on ollut terroristijärjestöksi luokiteltu Hamas, joka pitää valtaa Gazassa. Hamasin tappamat siivilimäärät on murto-osa Israelilaisten tappamista siviileistä. Hamasin tappamisia pidetään kuitenkin tuomittavimpana, koska ne on usein summittaisia iskuja. Israelin iskut on yleensä tarkemmin valittuja, mutta yhden terroristin tappamiseksi saatetaan pistää koko kortteli matalaksi. En todellakaan sano, että mikään näistä oikeuttaa terroritekoihin. On kuitenkin pyrittävä ymmärtämään eri osapuolten näkemyksiä, jos halutaan puuttua oikeisiin ongelmiin.


 Näitä samanlaisia esimerkkejä voi luetella vaikka kuinka paljon. Irakissa ja Afganistanissa on tehty ihan samat virheet. Länsimaat on mennyt sinne "vapauttamaan" kansalaiset sorrosta miettimättä yhtään seurauksista. Rauhaa ei rakenneta syrjäyttämällä nykyinen hallinto ja jättämällä valtio oman onnen nojaan. Tällöin valtatyhjiöstä syntyy aina kiistaa ja se johtaa hallitsemattomaan sekasortoon, jota nyt joudumme todistamaan. Isisin kaltaiset terroristijärjestöjen suurin tukija on sekasorto. Isisiä ei saada kukistettua ennen kuin Lähi-Itään saadaan rauha, koska sekasorron keskellä nousee aina uusi Isis. Ensijaisen tärkeää olisi keskittyä humanitaarisen avun turvaamiseen ja rauhan välittämiseen eri osapuolten välille ilman sekaantumista nykyisiin valtasuhteisiin. Tottakai ihmisoikeusloukkauksiin pitää puuttua, mutta niissäkin tulisi käyttää ensijassa diplomatian keinoja.


 Euroopan tulisi luopua pelkästään omien intressien ajattelusta ja pyrkiä luomaan solidaarisempaa Eurooppaa, joka ottaa vastuun myös hädässä olevista ihmisistä. Valitettavasti päättäjät eivät tähän lähde ennen kuin ihmiset kiinnostuvat hädässä olevien ihmisten auttamisesta. Jokainen pystyy auttamaan hädässä olevia ihmisiä esimerkiksi aloittamalla kuukausilahjoittamisen haluaamalleen kohteelle tai ilmoittautumalla vapaaehtoistyöntekijäksi. 


Tässä vaiheessa monet kokevat, ettei heidän pieni panoksensa auta mitään. Tämän kumoamiseksi tein havainnollistavan laskelman. Ajatellaan, että kaikki keskimääräistä tuloa enemmän tienaavat maksaisivat yhdenvertaisuustukea 0,5-3% tuloluokan mukaan. Tällöin noin 3100€ bruttokuukausituloista maksettaisiin noin 15 euroa yhdenvertaisuustukea ja yli 15000 euron bruttokuukausituloista noin 400 euroa. Tällä tavoin pystyttäisiin keräämään yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Miljardi euroa on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin halllituksen ensi vuoden leikkaukset. Joten pienillä panoksilla on mahdollista saada merkittäviä tuloksia, jos vain tarpeeksi moni lähtee mukaan. 


Nyt haastankin kaikki mukaan näihin solidaarisuuskarkeloihin, koska hallitus ei siihen näköjään lähde. Itse olen ottanut oman haasteeni vastaan ja olen tehnyt maksusitoumukset usean järjestön kanssa niin, että ohjaan 5% bruttokuukausituloistani ulkomailla ja kotimaassa olevien ihmisten auttamiseksi. Jokaisen maksukyky määräytyy nykyisen elämäntilanteen mukaan. Valitse siis itsellesi sopiva summa lähde mukaan osoittamaan, että Suomesta löytyy vielä solidaarisuutta hädässä olevia ihmisiä kohtaan. 
Ps. Tuloni sijoittuu keskituloisten alarajaan eli rahan kerjääjät älkää vaivaituko. 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat